Perinteinen ja sosiaalisen median viestintä toimivat hieman eri tavalla. Tämä on huomioitava omaa viestintää tehdessä sosiaalisen median eri alustoilla. Myöskin oman kohderyhmän hahmottaminen on elintärkeää, sillä sosiaalisen median viestintää ei kannata tehdä massoille. Sosiaalisen median viestinnässä tuloksia on helppo seurata.

Perinteinen viestintä

Perinteinen viestintä on mielletään nykyisin kirjoitetuksi viestiksi paperille esimerkiksi sanomalehteen tai mainoslehtiseen. Perinteisessä massaviestinnässä viesti menee antajalta viestinä jonkun kanavan esimerkiksi television tai mainoslehtisen kautta lähettäjälle. Tässä tapahtumassa ei sinällään välikäsiä ole, eikä viestiin sekoitu jossakin välissä jotakin, mitä viestin lähettäjä ei halua sinne tulevan. Viesti lähetetään lähettäjän kautta kanavaan, jossa vastaanottaja sen vastaanottajaa lähettäjän laatimana.

Usein viestin lähettäminen saattaa tapahtua useitakin päiviä ennen kuin viestin vastaanottaja sen saa. Aikakausilehtien mainokset ja tekstit laaditaan hyvissä ajoin ennen lehden painoon menemistä, eikä näihin enää voi vaikuttaa suuresti, jollei mitään järisyttävää tapahdu maailmalla. Sanomalehtien mainoksetkin pitää olla painon käytettävissä hyvissä ajoin, mutta sen sijaan esimerkiksi päivittäin tulevilla lehdillä jutut kirjoitetaan edellisen vuorokauden aikana lukuunottamatta jotakin pidempiä reportaaseja.

Sosiaalisen median viestintä

Sosiaalinen median viestinnässä on useita kanavia, joiden välillä käyttäjät ovat yhteydessä toisiinsa suoraan tai niiden kautta. Siten jokainen käyttäjä on mahdollinen tiedon lähde sekä mahdollinen vastaanottaja tiedolle. Viestinnän sävyt voivat olla hyvin erilaisia riippuen esimerkiksi käyttäjästä, tietolähteestä, sisällöstä ja aiheesta.

Sosiaalisen median kanaviksi voidaan mieltää omat kotisivut, Facebook, Instagram, Twitter ja niin edelleen. Tarkemmin voit lukea näistä aiemmin julkaistusta jutustamme ”7 erilaista viestintäkanavaa”.

Helppoa, mutta muista kohderyhmäsi

Sosiaalisen median helppoutena pidetään helppoa erilaisen sisällön linkittämistä palvelusta toiseen. Sisällön jakaminen käyttäjiltä toisille nostaa sen arvoa. Lisäksi kustannusten vähäisyys ja ennakkosensuurin puute mahdollistavat matalan kynnyksen sisällön julkaisemisen eri sosiaalisen median palveluihin. Sosiaalinen media tulisi kuitenkin mieltää palvelukokonaisuudeksi, eikä yksinomaan helpoksi ja halvaksi mahdollisuudeksi jakaa markkinointiviestejä. Sosiaalisen median viestintään on paneuduttava erityisen tarkasti. Ei riitä, että sinne laittaa vain tietoja vaan on tärkeää hyödyntää koko laaja kirjo siten, että oma kohderyhmä tulee palvelluksi. Kohderyhmäajattelu lähtee oman yrityksen toimialasta ja asiakkaista.

Jos oma aikasi ei riitä sosiaalisen median kokonaisuuden hallintaan, on mahdollisuus palkata työntekijä hoitamaan sosiaalisen median viestintää tai ostaa palvelu ulkopuolelta. Voimme auttaa myös kohderyhmäsi miettimisessä ja tämän avulla digitaalisen viestinnän viemistä eteenpäin.

Ota yhteyttä! Mietitään yhdessä, miten voisimme parantaa sinun, yrityksesi tai yhteisösi näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa!

https://digitaalinenassistentti.fi/yhteystiedot/

Lähteet
Humphreys, A. 2016. Social media: Enduring Principles. Oxford University Press. Oxford. New York.
Kankkunen, P. & Österlund, P. 2012. Tykkäämistalous. Helsinki.
Seppänen, J. & Väliverronen, E. 2012. Mediayhteiskunta. Tampere.